Rakkauden mustavyö: koe

Säikähdät ensi kertaa, kun tapahtuu jotain, joka herättää sinussa epäilyn siemenen. Enkö minä voikaan luottaa tähän ihmiseen samoin kuin vauvana luotin äitiini? Eikö hän rakastakaan minua pyyteettömästi? Eikö hän arvostakaan minua? Enkö olekaan turvassa?

Näin käy tavalla tai toisella joka kerta jokaisessa ihmissuhteessa. Ainakin alitajuisesti. Ja tämä on se hetki, jolloin rakkauden taitoja koetellaan. Miten sinä voit tanssia tämän ihmisyyden tanssin taitavasti ilman, että ketään sattuu?

Peruuttamalla. Ottamalla perspektiiviä tilanteeseen. Havainnoimalla. Erottamalla sen tulkinnoista ja menneestä. Ymmärtämällä todellisen luontomme ja ihmisarvomme. Kuinka tämä sitten tehdään? Olemme kaikki erilaisia, joten erilaiset keinot sopivat eri ihmisille. Tästä johtuen kannattaa lukea mahdollisimman monien ihmissuhde-eksperttien neuvoja erilaisten tilanteiden käsittelyyn. Itse haluan nyt tässä jutussa antaa sinulle teorian, jota voit soveltaa jokaikiseen ristiriitatilanteeseen ihmissuhteissasi.

Itselläni, henkisenä, akateemisena ja luovana naisena, toimii parhaiten vedota loogiseen uskomusjärjestelmään, jonka olen elämän myötä itselleni kehittänyt ja testannut. Kehitin tästä aikoinani itselleni filosofian nimeltään luova realismi.

Koen, että olemme aineeton tietoisuus ihmisen kehossa. Tämä aineeton tietoisuus on ikuinen, mistä johtuu monen ihmisen kaipuu ikuiseen elämään. Tämä tietoisuus alkaa unohtua, kun vanhempamme opettavat meille keinoja selvitä kehollisina ihmisinä tässä maailmassa toisten kehollisten olentojen kanssa. Vaikka olemme aineettomia tietoisuuksia, joita mikään ei voi satuttaa, häpäistä tai tuhota, yritämme kuitenkin opettaa lapsemme kunnioittamaan omia kehojaan ja toisia elollisia olentoja. Tästä johtuen teemme parhaamme auttaaksemme heitä välttämään turhia vaaroja ja elämään turvallista elämää.

Väistämättä elämä kuitenkin kolhii meitä kaikkia: me kaikki kaadumme opetellessamme kävelemään. Kirjaimellisesti ja kuvainnollisesti. Ja silloin, kun lapsemme kaatuvat, me puhallamme pipit pois. Me lohdutamme, halaamme ja kuuntelemme, koska haluamme ilmentää syvintä olemustamme, joka on tietoista rakkautta. Ja lapsi on taas valmis kokeilemaan uudestaan. Kunnes tätä on tapahtunut liian pitkään.

Kun lapsi on kaatunut liian pahasti, liian monta kertaa, eikä kukaan ole enää lohduttamassa ja kannustamassa – tai vaikka olisikin – aikuiseksi kasvanut lapsi ei enää luota toisiin ihmisiin riittävästi edes näyttääkseen, että häntä on sattunut. Hän alkaa eristäytyä muista ihmisistä ja pyrkii olemaan itse itselleen luotettava. Jos hyvin käy, hän etsii turvaa sisältään ja kun sisäinen turva on kasvanut riittävän suureksi, hän rakastuu ja toivo herää.

Voisinko minä sittenkin luottaa, että myös tuo toinen pysyy tukenani koko loppuelämän? Ja jonain päivänä rohkeus on kasvanut pelkoa suuremmaksi ja hän avautuu. Täysin haavoittuvaksi. Ja hän tuntee elävänsä vahvemmin kuin koskaan. Euforia, joka syntyy, kun luottaa täysin elämään ja toiseen vapaan tahdon omaavaan ihmiseen. Kunnes ensimmäinen koe tulee vastaan. Miten sinä otat silloin etäisyyttä tilanteeseen ja selviät kokeesta? Vain sinun viisas sisimpäsi osaa vastata näihin kysymyksiin:

Kuinka armollinen minun tulee olla ja antaa anteeksi toiselle toisen ihmisyyden haavoista johtuvat satuttavat teot? Entä milloin minun pitää ottaa etäisyyttä, jotta voin pysyä linjautuneena itseeni, eikä minua satuteta ”turhaan”? Kumman meistä pitää olla armollisempi ja vahvempi, jotta haavoittamisen kierre saadaan loppumaan?

Vanhemman ja lapsen tilanteessa vastaus on helppo: aikuinen antaa lapselle anteeksi, sillä avaramman tietoisuuden ansiosta hän ymmärtää, että toinen ei ole tarkoittanut pahaa teollaan. Tai vaikka lapsi olisikin tarkoittanut teollaan pahaa, hän ei ymmärrä kuinka omat pahat teot kääntyvät aina tekijää itseään vastaan.

Oma vastaukseni on: anna aina toiselle anteeksi, mutta arvioi voitko luottaa toiseen ihmiseen siinä, että hän asettaa molempien hyvän yhtä tärkeäksi tehdessään jatkuvasti valintoja elämässään. Jos sinulla on taipumusta hylätä itsesi, kysy, että arvotatko itse teidän molempien hyvän yhtä tärkeäksi. Ja jos epäilet, että molemmat pyrkivät aina tekemään valintoja, jotka ovat parhaat mahdolliset teille molemmille, on aika keskustella siitä, mikä on hyvää itse kullekin. Sillä vaikka kultainen sääntö on hyvä lähtökohta oikeiden valintojen tekemiselle, jokainen on yksilö. Me kaikki haluamme vain olla turvassa ja tulla nähdyksi, kuulluksi ja juhlituksi juuri sellaisina keskeneräisinä taideteoksina, joita me olemme.

Otetaan vielä yksi käytännön esimerkki. On pariskunta, jonka kahden vastakkaisen persoonan luoma vahva vetovoima on tuonut yhteen. Toisella on äärettömän korkea vaatimustaso ja toisella vaatimustaso on hyvin alhainen. Kun arjessa tulee kyse yhteisten asioiden hoidosta, esimerkiksi vaikka lasten kasvatuksesta tai siivouksesta, molempien olisi hyvä nähdä tämä ero ja hyväksyä sen olemassaolo.

Koe alkakoon. Molempien kannattaa muistaa, että heidän perimmäinen olemuksensa on turvassa, tapahtui mitä tapahtui. On hyvä pitää mielessä myös se, että he ovat solmineet suhteen, koska molemmat ovat halunneet toisilleen hyvää ja osoittaa rakkautta niin myötä kuin vastamäessä.

Seuraavaksi huomion voi tuoda käsillä olevaan konkreettiseen haastavaan asiaan: Henkilö, jolla vaatimustaso on korkea, voi esimerkiksi miettiä, onko maailmanloppu, jos vaatimustasosta tullaan hieman alaspäin. Onko kyseessä esimerkiksi tilanne, jolloin toinen ei kykene suoriutumaan yhtä hyvin kuin yleensä ja tällä kertaa voi katsoa asioita läpi sormien tai vastaavasti tehdä itse loput, jotta lopputulos on riittävän hyvä myös hänelle. Toinen, jonka vaatimustaso puolestaan on alhainen, voi selittää toiselle, miksei juuri nyt kykene parempaan tai halua panostaa asiaan enempää. Kun molemmat pystyvät tuomaan oman kantansa neutraalisti pöydälle tarkasteltavaksi, siitä voi avautua jotain uutta ja rikastuttavaa molemmille. Jos taas vain koko aika vastustetaan toisen todellisuutta, molempien paha olo vain lisääntyy.

Kun asiaa tarkastellaan yhdessä saman pöydän takaa, voi käydä niin, että molemmat ymmärtävät, ettei oma alkuperäinen suhtautumistapa ollutkaan paras mahdollinen, vaan molempien näkökulma yhdessä toi uuden, entistä paremman vaihtoehdon pöydälle.

Sama tilanne voi tulla ihan hyvin vastaan myös esimerkiksi vanhemman ja lapsen tai kaverusten välillä esimerkiksi yhteisellä lomamatkalla. Tärkeää on olla avoin kuulemaan toisen totuus – tuntui se sitten kuinka oudolta tai väärältä tahansa. Onnea seuraavaan kokeeseen! 🙂

Itsensä rakastamisen rutiinit

Kaikki tietävät, että terve itsensä rakastaminen ja arvostaminen on se juttu, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa ja miksi se tuntuu olevan niin hankalaa? Miksi suurin osa ihmisistä kamppailee riittämättömyyden tunteen kanssa? Tai onko sillä edes niin väliä, että mistä tämä johtuu, tarvitseeko alkusyy olla selvillä, jotta asian voisi ratkaista? Itse koen, että meillä kaikilla on erilaisia taipumuksia olla ja toimia maailmassa tietyllä tavalla ja kaikki hyötyisivät siitä, että laajentaisivat mukavuusaluettaan toimimalla joka päivä hieman eri tavalla. Toiset hyötyisivät enemmän asioiden pohtimisesta, toiset taas tekemisestä. Koska itse pohdin enemmän kuin tarpeeksi, olen halunnut kirjoittaa jutun, joka kannustaa minua – ja toivottavasti myös teitä lukijoita – toimimaan.

Päätin tässä kesällä, että aloitan itseni hurmaamisen. Olen koko ikäni ollut kiinnostunut siitä, kuinka tulla täydelliseksi rakkaudessa, mutta usein olen osoittanut rakkauteni toisia ihmisiä kohtaan ja odottanut toisaalta heiltä rakastavia tekoja minua kohtaan. Sitten minulla oli vaihe, jolloin, en voinut odottaa rakkautta yhtään itseäni kohtaan. Sen sijaan odotin täydellistä, ajoittain myös omien tarpeiden täyttymisen uhraavaan rakkautta, itseltäni. Eli minusta oli tullut äiti. Samaan syssyyn aloin olla odottamatta muidenkin kuin lapseni rakastavan minua tarvitsemallani tavalla ja olin vain kiitollinen, jos kumppanini ei vaikeuttanut minun itseni rakastamista. Hiljattain heräsin siihen, että eihän se riitä! Siis haluan rakastaa edelleen itseäni ottaen täyden vastuun omista tarpeistani, mutta kyllähän minä haluan kumppanin joka toimii samoin ja jonka kanssa ”kilpailemme” siitä, kumpi pystyy osoittamaan rakkautta toiselle paremmin.

Ja koska uskon siihen, että luomme todellisuutemme sisältä käsin, niin keskityn rakastamaan itseäni vielä konkreettisemmin siten kuin toivoisin miehen minua rakastavan. Tässä sinulle kurkistusikkuna minun 10 satumaiseen elämänrutiiniin, joiden toivon houkuttelevan elämääni entistä satumaisempaa rakkautta myös itseni ulkopuolelta:

Aamurakkaus: heti herätessäni sen sijaan, että katsoisin puhelintani, otan yhteyden kehooni. Hieron ja venyttelen hieman itseäni. Olen kiitollinen siitä, että minulla on keho, jonka kautta kokea tämä maailma. Kehosta siirryn mieleeni ja mietin, että mikä olisi paras versio itsestäni tänään. Kuinka palvelisin maailmaa ja omaa korkeinta hyvääni tänään parhaiten? Kolmanneksi asetan kepeän intention rakkauden vastaanottamiselle kyseisenä päivänä heittämällä ilmaan avoimen kysymyksen, mitäköhän yllättävän kivaa tänään tapahtuu.
Turvallinen rakkaus: seuraava rakkausrituaali päivässäni liittyy vastuuseen ja velvollisuuteen. Osoitan itselleni olevani luotettava hoitamalla tärkeimmät velvollisuuteni heti ensimmäisenä. Ne liittyvät yleensä sekä äitiyteen että yritykseni pyörittämiseen.
Virtaava rakkaus: Hoidettuani tärkeimmät velvollisuudet pois alta, otan aikaa varmistaakseni, että elän rakkaudesta enkä pelosta käsin. Eli teen EFT Tappingin. EFT tulee sanoista Emotional Freedom Technique eli emotionaalisen vapauden tekniikka. ”EFT on sekä itsehoitoon että terapeuttiseen käyttöön suunniteltu tunteiden vapauttamis- ja stressinpurkumenetelmä, jossa energia- ja meridiaanioppia yhdistetään kehotietoiseen, hyväksyvään läsnäoloon sekä terapeuttiseen työskentelyyn.”*
Tietoinen rakkaus: onni tulee siitä, että tietää olevansa oikealla tiellä. EFT saa minut toivottavasti läsnäolevan rakkauden tilaan ja voin sitten kuunnella intuitiotani, joka kertoo minulle, mitä minun kannattaisi tehdä juuri nyt, jotta se parhaiten ruokkisi sekä sieluani että maailman tarpeita.
Rakkauden intentiot: sitten asetan intentioita eli rakkaudellisia pyrkimyksiä eri tilanteisiin päivän aikana. Intentioni voi olla, että saavun seuraavaan tapaamiseen rauhassa ihanassa flow’ssa ja se on meille molemmille tapaaminen, joka ihanuudellaan yllättää meidät molemmat. Tai että soitto jostain byrokraattisesta asiasta sujuu kuin tanssi.
Arvotarkistus: hyvän hetken tullen mietin tärkeimpiä arvojani (terveys, rakkaus, tietoisuus, aikaansaaminen/laajeneminen, sielukkuus/satumaisuus), joiden mukaan haluan elämääni elää ja mietin, olenko tänään ilmentänyt tärkeimpiä arvojani jo jollain tavalla ja jos en, niin mitä sellaista voisin tehdä, että kaikki tärkeimmät arvot näkyisivät konkreettisesti arjessani juuri tänään. Uskon, että arvojeni mukaan eläminen tuo elämääni ilon, rauhan ja syvän tyytyväisyyden.
Pitkän tähtäimen rakkaus: kun minulla on ylimääräistä laatuaikaa itseni kanssa, käytän sen usein visioni kirkastukseen eli mietin, missä ja kuka olen ja olenko oikealla polulla kohti sitä minne haluan ajautua. Täytyykö minun muuttua, jotta toivomani todellisuus mahdollistuisi? Katselen aarrekarttojani, teen uusia, teen manifestointi-meditaatioita, tyhjennän sekä mieltäni, että kotiani ja puhelintani/tietokonettani kaikesta ylimääräisestä.
Itseni hemmottelu: arvostan runsautta ja sitä, että tekee vähän enemmän kuin on tarpeellista. Se osoittaa minulle oman elinvoimaisuuteni ja toisaalta saa minut tuntemaan olevani erityinen, kun muut tekevät niin minulle. Eli pyrin joka päivä hemmottelemaan itseäni jotenkin. Se voi olla kukkien osto kaupasta, lempiruokani valmistaminen, ajan varaaminen johonkin hierontaan tai kauneushoitoon, ajan ottaminen romaanin lukemiselle jne.
Kehonhuolto: pidän hyvää huolta tästä maallisesta rakkauden temppelistäni liikunnan, levon, terveellisen ravinnon, riittävän nestemäärän ja rakentavien ajatusten muodossa.
Rakastava kommunikointi: yritän puhua itselleni (ja muille) mahdollisimman empaattisesti ja rakentavasti. Illalla nukkumaan mennessä käyn päivän läpi ja mietin, että olisinko voinut tehdä jotain paremmin ja asetan armollisen intention tulevalle, jos näin oli. Ja olen kiitollinen itselleni (ja elämälle) kaikesta kauniista, jota sain päivän aikana kokea. Teen mahdollisesti vielä iltameditaation, jonka aikana asetan intention juuri sillä hetkellä itselleni tärkeimmän asian suhteen.
Photo by Colas Declercq.

* https://hidastaelamaa.fi/2015/04/miten-eft-tapping-toimii/

Anna elämän koskettaa

Tervetuloa blogiini! Intentioni on, että pystyn koskettamaan sinua sanoillani ja sen ansiosta näet elämän hieman kauniimpana. Avaudun myös mahdollisuudelle, että sinä osallistut rakentavaan dialogiin kanssani ja sanasi liikuttavat minua. Olen valmis sanojemme toinen toistaan rikastuttavalle tanssille.